Yllätyin iloisesti, kun mennä
viikolla soitettiin ja kysyttiin töihin. Tulos viikon kokopäivätyöstä on
tässä -kyynärpää ruhjeilla.
Työ oli tekstinkäsittelyä aamukahdeksasta
ilta neljään. Aloitin työn maanantaina ja tiistaina huomasin, että
kyynärpää oli auki. En ollut sitä mihinkään lyönyt tai iskenyt, tulinkin
siihen tulokseen, että se oli vain jotenkin hankautunut kyynärtukeen,
jota ilman en toisaalta olisi selvinnyt, kun en jaksa kannatella käsiäni
vaakatasossa. Sitten tulikin mietintään, miten estää, että ruhje ei
pahene entisestään. No, pitkähihainen takki sitten suojasi sen verran,
että selvisi viikon loppuun, jolloin kyynärpäässä oli mukavan oloinen
rupi.
Mietteliääksi vain pistää, miksi tuo
kyynärpää juuri nyt ärtyi, koska se ei koskaan aiemmin ole vastaavassa
tyyössä tuollain käyttäytynyt, eikä toisaalta toinen kyynärpää reagoinut
mitenkään. Tosin tässä kyseisessä kyynärpäässä on ollut myös
lihasnykinöitä ja sähköiskumaisia sykäyksiä, joten olisiko siinä jokin
hermojuttu???
MInulla on tulossa fysiatrin aika kuun vaihteessa, joten voisin ehkä ottaa asian puheeksi siellä.
.....
Mikä minua harmittaa on se, että enää ei
ole mahdollisuutta puolipäivätyöhön tällä työnantajalla, kuten
aikaisemmin, kiitos organisaatiomuutoksen. Kyllähän sitä
kokopäivätyötäkin tekee satunnaisesti, kun ottaa huomioon
osatyökyvyttömyyseläkeläisen tulorajat. Vaikeaa, vaikeaa on joskus arki
ja entisestään vaikeutuu, tuntuu siltä, vaan periksi ei anneta, ei.
