Tässä taannoin, kun ei vielä ollut näin lämmintä, vaan satoi jopa lunta kävi minulle 'hullusti'. Ajattelin hieman oikaista aamuntunneille eri reittiä, kuin tavallisesti kävelen. Vastasatanut lumipeite oli petollinen, sen alla oli sileää jäätä ja niinhän siinä kävi,että lensin mukkelis makkelis. Onneksi pääsin omin jaloin ylös, vaikka ei se helppoa ollut ja näytti varmaan hassulta, jos joku sattui näkemään ja kyllä sen joku taisi nähdäkin.
No, onni onnettomuudessa ettei käynyt hullummin. Sainpahan vain komeat mustelmat vasempaan jalkaani.
Kolhun saaneesta jalasta sitten varmaan osittain johtuu, että olen nukkunut yöt huonosti ja pyörinyt vuoteessa lakanat ja peitot myttyrälle, etsiessäni hyvää asentoa jaloilleni.Hyvää nukkuma-asentoa vain on vaikea löytää. Milloin olen oikealla, milloin vasemmalla kyljelläni, milloin hetken aikaa selälläni, vaan sepä onkin kaikkein pahin asento, kun kädet puutuvat. Ja taas vaihdetaan asentoa.
Vaan, mitäpä tässä valittelemaan, kun elämään mahtuu niitä hyviäkin asioita. Ja opiskelu on kyllä tällä hetkellä niitä hyviä asioita. On hienoa, kun saa hieman aivoille pohdittavaa ja elämälle uusia näkökulmia. Opiskelu - vaikka vain omaksi iloksikin on terveyttä edistävä juttu, kun ei ota asioita turhan vakavasti.
Aurinkoisa, valoisia päiviä, myötätuulia itsekullekin!
