lauantai 11. heinäkuuta 2015

Sanovat, että liikkuminen auttaa!

Sanovat, että liikkuminen auttaa kipuihin ja kuntoilua kuntoilua vaan, kyllä se siitä. No, eihän se liikkuminen pahasta ole ja kunnon ylläpitäminen on hyvä ja kannustettava juttu - myönnetään. Ja kyllä minä tällä viikolla olenkin liikkunut - niissä rajoissa, mihin kroppa ja säät myöten antavat. Koska en ole viitsinyt pyytää apuja kauppa-asiointeihin olen kävellyt päivittäin kaupoille tekemään pienempiä ja suurempia ostoksiani ja välilä lähtenyt kävelemään ihan virkistyksen vuoksi. Kävellyt todellakin olen ja kyllä se sitten on tuntunutkin. 

Kierroksen loppupuolella jalat alkavat olla sitä vaille valmiit, ettei maahan lysähdä, kun nilkat tuntuvat lähinnä siltä, että luhistuvat ja jalkaa (jalkaterää) ei jaksa nostaa vaan laahustaa eteenpäin. Viimeksi, oliko se perjantai vai torstai kun tuntui, että nyt ei jaksa yhtään eteenpäin, ei pysty askeltakaan ottaa ja aurinko paahtoi ja jalat painoivat. Menin kauppaan ja ostin mehujään. Nuolaisu kirpeänjäisestä puikosta virkisti kummasti niin, että jaksoin asunnolleni takaisin. 






Mutta se jalkojen voimattomuus kyllä todella mietityttää. Männä viikolla toisena päivänä ostoskassiani raahatessani ja miltei perillä jo menivät jalat sellaista siksakia että hyvä kun pystyssä pysyi. Jostain luin, että sairasta ihmistä saatetaan helposti luulla humalaiseksi ja kyllä se joskus tulee  mieleen, kun jalkavaivaisena hoipertelee, että mitähän ihmisetkin ajattelee nähdessään. Minä kun en edes käytä alkoholia ollenkaan. Joskus on tullut myös mieleen, että entä jos alkaa keskellä suojatietä siksakkaamaan ja auto on tulossa, ehtiikö ajoissa alta. No, turhahan tällaisia on miettiä. Elämä on elettävä ja otettava hetki kerrallaan. Jokainen päivä, kun pystyy itse kävelemään vaikka sen pienenkin lenkin on siunaus ja arvokas asia. Sen eteen sitä kuntoa kai olisi hyvä ylläpitää vaikka vähäisinkin keinoin, äkkirehkimiset ja ylimitoitetut toimenpiteet kun eivät nekään tässä asiassa auta.

Tänään sain vihdoin viimein vaihdettua kukkasilleni uuden mullan. Vaikka sotkuista puuhaa olikin, oli ihanaa kun sai jaotella kukkakasvustoja ja pistää kätensä multaan. Kylmä suihku homman jälkeen oli virkisti sitten toisella tavalla.

1 kommentti:

  1. Antsa kirjoitti 14.7.2015 klo 10.43
    Tunnistan todella hyvin tuon kävelyn. Ennen kävin pitkillä kävelylenkeillä, nyt en enää pysty. Osittain selän ja lonkkien kipuilun takia, mutta huomaan myös tuon väsymisen. Yhtäkkiä vauhti alkaa hidastua eikä jalka enää nouse. Silti, ulkoilu on tärkeää ja siitä saa paljon energiaa. :)

    Akilleija vastaa: kirjoitti 14.7.2015 klo 14.41

    Totta! Kesäisin varsinkin tykkäisin kävellä enemmän ihan metsissäkin, en vain asu metsien lähellä, mikä harmittaa. Sitten on tuo jalkojen totaaliväsyminen. Ei kertakaikkiaan jaksa enää nostaa askeltakaan,vaikka ensi alkuun on kävellyt ihan "joutuisasti".
    Kiitos Antsa vierailusta ja hyvää kesän jatkoa!

    VastaaPoista

Jättäessäsi kommentin olet tietoinen, että antamasi tiedot jäävät blogin kommentteihin, ellei minulla ole syystä tai toisesta syytä poistaa kommenttia. Sinulla on oikeus pyytää kommenttisi poistoa jos et itse voi sitä tehdä. Tällöin sinun tulee antaa yksilöity tieto poistettavaksi pyydetystä kommentista. Tämän blogin pitäjä ei pidä sähköpostilistoja eikä keräile tietoja ihmisten yksityiselämästä. Pyydettyjä sähköpostiosoitteita käytetään vain niihin tarkoituksiin, joita varten niitä on pyydetty.