Kylläpä minulla oli vaihteeksi virkeä viikonloppu. Tai no, virkeys on oikeastaan suhteellinen käsite, mutta ainakin tavanomaisempaan päivänkulkuun verrattuna viikonloppu oli todella virkeä. Toisaalta tuntuu, että kuljen nyt hieman ylikierroksillakin.
Perjantaina kävin suihkussa, pesin pyykkiä, sulatin jääkaapin ja tein uutta ruokaa pakkaseen. Eikä siinä vielä kaikki. Sitten valvoin illalla vielä koneen ääressä ja menin nukkumaan vasta puoli kahden maissa yöllä ja luin vielä kirjaa ennen nukahtamista. Silti heräsi aamulla ihan hyvissä ajoi ja en lainkaan väsyneenä. Lauantai meni vähän hiljaisemmin, jos kohta suunnittelinkin tuntia pyhäkoulua varten. Iltapäivällä soitin veljenvaimolle ja kutsuin perheen sunnuntaina ystävänpäiväkahville. Sitä varten leivoin iltasella mustikkamuffinseja. Nukkumaan menin hieman aiemmin. Sunnuntai meni ihan mukavasti, jos kohta pelkkä istuminen alkoi väsyttää. Tänään olenkin sitten tonkinut suvun jälkiä sukututkimuksen merkeissä.
Saa nähdä, kuinka kauan tätä virkeyden tilaa kestää. Että sellaista tällä kertaa. Valoisaa keväänjatkoa!
