Kun herää aamuyöllä neljältä!

Heräsin aamuyöllä neljän tienoilla tunteeseen, että nyt ei ole hyvä olo. Kurkkua kaihersi ja olo oli tukala. Onneksi löysin jostain kurkkupastilleja, jotka hieman helpottivat turpeutta ja kaiherrusta niin, että saatoin nukahtaa uudelleen. Aamupalalla koulun ruokalassa ystävällinen keittäjätäti haki minulle hunajaa.Hieman helpotti tilanne, mutta ei ole olo mitenkään pirteä. Lähdin iltapäivätunneilta kesken  pois. Oli pakko päästä lepäämään.

Minulla on harvoin flunssaa, nyt on vähän oireita, joiden ei haluaisi yhtään pahenevan. Ehkä on tullut käveltyä turhan aukinaisessa takissa, kun tuuli on vihmonut lämpimien säiden jälkeen kylmemmin, mene ja tiedä. Eipä tässä auta kuin lepäillä. Ei sillä, lepäilyyn ei oikein olisi aikaa, kun pitäisi saada opiskelusuorituket kunnialla läpi. Toisasalta  ajatukset solmussa ja turtana ei taida hyvää jälkeä syntyä.Unta, unta siis tarvitaan. Vanhan lastenlaulun mukaan se on paras lääke vaivoihin.

Yllättävä yön lumisade!

Aamulla kun heräsin ja ylösnousin,

mitä kummaa ikkunasta katsoissani nähdä sainkaan.

Lumeen valkeaan

näin peittyneenä maan.

No kyllähän sitä oli luvattu - lumisadetta nimittäin. Uskomattomalta se silti tuntui, miten yhdessä yössä, eilen niin kirkas  ja selkeä sää näin näkkiä vaihtui takatalveen.

Päivän mittaan jalat taas olleet niin jäykät. Ei yhtään mukava kävellä lumisessa sohjossa, joka päivän mittaan alkoi kerätä vettä sisuksiinsa.

No, kevättähän se - yllättävät säätkin. Kevättä!

Ihana valo!

Huhtikuu. Ajatella, kuinka aika on kiirinyt nopsaan. Vielä ei tällä leveysasteella puut viheriöi kuten kuvassa, valo on kuitenkin lisääntynyt ja lämpö. Ihana, ihana valo. 

Se on sitten taas siirrytty kesäaikaan ja kelloja käännetty tunti eteenpäin. Joutavaa, turhauttavaa hommaa, josta saisi jo luopua ja elää normaalissa ajassa. No, johan ne sitä suunnittelevat, mutta mitä minä pelkään, on että kesäaika jäisikin pysyväksi. Se olisi kaksin verroin kamalampaa kuin tämä kellon kääntely.  Se ottaa nimittäin voimille ja vie voimat, kun oma sisäinen rytmi pakotetaan johonkin toiseen rytmiin.

Ei sillä, aamulla noustessani aamupalalle, niin oven avattuani vastaani tulvi niin ihana valo ja lämpö, että ainakin hetkeksi se toi ihanan olon ja hyvän mielen. Loppupäivä menikin sitten taistellessa väsymystä vastaan. Pitäisi ennen Pääsiäistä saada parikin esseetä kirjoitettua, eikä niiden aiheet ole niistä helpoimmista. Ei sillä, mukava niitä on toisaalta puurtaa ja harjoituttaa sanallista ulosantiaankin, mutta mutta sitä loogisuutta ja ideoita työhön ei tuosta vain ilmasta noukita. Se vaatii aikaa ja ajattelua, työtä ja vaivannäköä.

Olen silti kiitollinen, kun olen voinut opiskella ja kokea uusia elähdyttäviä asioita vaikeuksista huolimatta. Ja se, että kokee kuuluvansa joukkoon, hieman vetäytyvänäkin luonteena ja iänkin puolesta on hieno tunne. Suosittelen lämpimmästi opiskelua,vaikka sitten omaksi iloksikin. Koskaan ei ole liian vanha eikä kehno oppimaan uutta.

Valoa ja lämpöä sinullekin siellä! Olkoon tuuli myötäinen ja lempeä.