maanantai 17. helmikuuta 2020

Elämää mukavuusalueen ulkopuolella!






Puoli vuotta ollut yhtä antibioottikierrettä. Nyt ollaan estolääkityksellä seuraavat puoli vuotta. Ääh! Ei yhtään olisi väliksi. Olen niin kurkkua myöten täynnä antibiootteja ja karpalomehukin alkaa tulla korvista ulos. Olen vähän miettinyt, onko vastustuskykyni jotenkin heikentynyt viime aikoina, kun ei tällaista ruljanssia ole ikinä ennen ollut.

Verenpainekin kohosi taannoin huimiin lukemiin, 105/170, olo kehno. Sitä mentiin sitten ambulanssilla taas kerran päivystykseen, mutta eihän  ne tuota noteeranneet, vaikka ambulanssihenkilöstön mittaus oli 120/180. No, ei muuta, kuin antibiootin annostuksen korotus muutamaksi päiväksi.

Kurja on kelikin ollut. Ehkä se kaksinkertainen asiointikävely, ensin ruokaostoksilla ja sitten apteekissa, kun sääkin oli mitä oli, teki olon heikoksi.

Ei sillä, kyllä minulla on ollut vaivaa ja kremppaa vähän muutenkin, jalkavaivoja ja nuljahteleva olkapää, jonka takia on vaikea löytää hyvää asentoa öisin. Lääkärinaika tilattu noiden takia loppukuuhun. 

Siis vähäsen on oltu mukavuusalueen ulkopuolella viime aikoina. Jotain tarttis apuja löytää, saada taas se hyvä normiolo ja mieluiten ihan loppuelämäksi.

j.k.Mitä tuohon picassomaiseen voileipäprofiiliin tulee, niin eikös ole aika veikeää taidetta, mitä voileivän puraisu joskus saa aikaan. Tällaiset pienet elämänihmeellisyydet saavat kummasti hymyn aikaan.

lauantai 14. joulukuuta 2019

Aivoterveyttä ja arjen haasteita!


















Tein YLE:n aivoterveystestin ja sain  tällaisen tuloksen. Ei niin huono, mutta ei niin hyvä, ettei parantamiseen olisi tarvetta.

Aivoterveyttä olen yrittänyt pitää yllä opiskelemalla teologiaa. Tämä syksy on oli melkoisen rankka opiskelujen suhteen. Kolme antibioottikuuria kolmen kuukauden aikana vei voimat ja tahtia piti hidastaa. Jäi yksi kurssitehtävä suorittamatta, en yksinkertaisesti jaksanut enää paneutua siihen. Olen kuitenkin tyytyväinen että sain kaikki muut kurssitehtävät suoritettua ja viimeisenkin suunnittelemani tehtävän palautettua eilen. Olen aina tykännyt opiskelusta eikä se ole onneksi poissuljettu mahdollisuus näin eläkkeelläkään.

Tänään kävin asioilla. Piti postittaa muutama paketti ja käydä ruokaostoksilla. Kiertelin ensin kuitenkin kirpputorilla, joka oli muuttanut uuteen paikkaan ja saanut uuden, valoisamman ja avaramman olotilan. Sitten piti miettiä, mitä ruokaa viikonlopuksi hankkisi, mutta olin niin puhki pahki, että ostin vain maitoa ja kasvirasvaa leivän päälle. Onneksi kaapissa on riisiä ja muutama perunakin löytyy.

Täytyy varmaan pyytää taas kyytiapuja jossain vaiheessa.

Satoi luntakin, vaan eipä ne tunnu tällaisilla 'helteillä' kauaa pysyä.