lauantai 14. joulukuuta 2019

Aivoterveyttä ja arjen haasteita!


















Tein YLE:n aivoterveystestin ja sain  tällaisen tuloksen. Ei niin huono, mutta ei niin hyvä, ettei parantamiseen olisi tarvetta.

Aivoterveyttä olen yrittänyt pitää yllä opiskelemalla teologiaa. Tämä syksy on oli melkoisen rankka opiskelujen suhteen. Kolme antibioottikuuria kolmen kuukauden aikana vei voimat ja tahtia piti hidastaa. Jäi yksi kurssitehtävä suorittamatta, en yksinkertaisesti jaksanut enää paneutua siihen. Olen kuitenkin tyytyväinen että sain kaikki muut kurssitehtävät suoritettua ja viimeisenkin suunnittelemani tehtävän palautettua eilen. Olen aina tykännyt opiskelusta eikä se ole onneksi poissuljettu mahdollisuus näin eläkkeelläkään.

Tänään kävin asioilla. Piti postittaa muutama paketti ja käydä ruokaostoksilla. Kiertelin ensin kuitenkin kirpputorilla, joka oli muuttanut uuteen paikkaan ja saanut uuden, valoisamman ja avaramman olotilan. Sitten piti miettiä, mitä ruokaa viikonlopuksi hankkisi, mutta olin niin puhki pahki, että ostin vain maitoa ja kasvirasvaa leivän päälle. Onneksi kaapissa on riisiä ja muutama perunakin löytyy.

Täytyy varmaan pyytää taas kyytiapuja jossain vaiheessa.

Satoi luntakin, vaan eipä ne tunnu tällaisilla 'helteillä' kauaa pysyä.


keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Kun kahvi ei maistu eikä oikein ruokakaan!


Oli taas ikävä vaiva, johon antibioottia viikon verran. 

Olo huono, 
ei maistu kahvi, 
ei maistu ruoka

Ikävä vaiva hieman helpotti, mutta olo ei kohentunut. Otin lisäksi C-vitamiinia sitruunan makuisena poretablettina vahvistamaan antibiootin vaikutusta. Mene ja tiedä, johtuiko huono olo antibiootista?! Tähän asti se on ollut tuo lääke toimiva eikä kovin ikäviä sivuvaikutuksia ole ollut. Mutta nyt pisti mietteliääksi.

Väsy, väsy, väsy olo.
Niin hirvittävän väsynyt olo
Mitään ei jaksa.





 
Esseitä olisi pitänyt tehdä, mutta ei pystynyt. Siirryin 'vapaalle'. Nukuin, lepäsin ja katselin telkkaohjelmia. Pikkuhiljaa olo helpotti. Liekö syy, että lääkekuuri loppui. Mene ja tiedä. Kamala viikko kuiteskin. Hyvä, kun on ohi. 

Mainittakoon kuitenkin, että pari kertaa kävin terveyskeskuksessa tarkistuttamassa tilannetta. En omassa, vaan opiskelupaikkakunnan terkkarissa.Toisella käynnillä oli lääkäri, jolle ei tarvinnut tavata perussairautta. Tuntui tietävän mistä puhutaan, kun puhutaan Ehlers-Danlosista.
---
Kurjan sään taas lykkäsi. Vettä sataa ja tiet on liukkaat. Varovasti saa kävellä. Eipä tässä muuta. Elellään!