maanantai 30. toukokuuta 2016

Arkisia ajatuksia!

Sateen jälkeen paistaa jälleen aurinko. Ihana kesäinen  ilma. Omenapuut ovat kukkansa kukkineet, nyt on vuorossa sireenit. Luonto viheriöi ja elää kauneinta aikaansa. 


Omat voimani eivät ole olleet yhtä hehkeät. Vajaa viikko sitten olin hierojalla. Alkaa viidentoista kerran lähete olla lopuillaan. En tiedä, onko siitä mitään muuta hyötyä ollut kuin hetken rentoutus. Pyysin kuitenkin, josko tuohon kipeään olkapäähän saisi kinesioteipin. Minulla on kerran aiemmin ollut hartiaseudussa ja se tuntui jonkin verran auttavan.  Käden liikuttaminen tekee kipeää ja nukkummaanmennessä on vaikea löytää olkapäälle hyvä asento.




En tiedä, mistä se on yhtäkkkisesti äitynyt vihoittelemaan. Vaikea sanoa, kuinka paljon teipistä nyt on ollut hyötyä, ehkä himpun verran, on olkapää tuntunut ainakin hieman jämäkämmältä. 



Viikon mittaan tuli sitten muutakin vaivaa. Nukkunut muutaman yön vähän huonosti ja kylmettänyt itseni, kun olen tassutellut paljain jaloin kosteassa maassa. Lauantaina täytyi sitten käydä EA:. saamassa droppeja vaivaan ja sain antibioottikuurin. Kyllä on ollut niin väsy olo, että hyvä kun ei seisaalleen ole nukahtanut. En tiedä johtuuko sitten antibiooteista, kun olen nähnyt niin kummallisia kammouniakin. Viime yönäkin sellaista, että ei hirviä kertoa. Vielä pitäisi vajaa viikko sietää niitä droppeja. Täytyy sanoa, että mieluummin vältän lääkkeitä viimeiseen asti. Onneksi ei ainakaan vielä ole ilmaantunut sellaisia sivuvaikutuksia, että ei pystyisi kuuria loppuun syömään.

Tänään pitäisi tulla vieraita. Minun piti lauantaina pestä lattia, mutta väsyneenä ja hikisenä, antibiooteista tolkku pois en jaksanut. Olen sitten muuten vähän järjestellyt ja yrittänyt saada huoneen sellaiseeen kuntoon, että kehtaa vieraille näyttää. Tänään ajattelin, että leivon jotain gluteenitonta, mutta en sitten jaksanut ryhtyä, kun oli muutakin tehtävää, kävin kaupassa ja ostin tarjottavat. Pitsaa ajattelin kuitenkin tehdä. Keitin itse tomaattisoseenkin.

Tomaattien aika alkaa olla parhaimmillaan. Kotimaisia tomaatteja saa jo ihan reiluun hintaan. Niitä voisi ostaa suuremmankin määrän ja keittää soseeksi ja pakastaa. Harmi, että oma pakastinlokero on niin pieni, ettei sinne juurikaan mahdu. Pakastimeen investointi tuntuu aika mittavalta, kun menoja on muutenkin niin paljon.

Tällaisia ajatuksia nyt tällä kertaa. Hyvää ja aurinkoista kesän jatkoa!


torstai 12. toukokuuta 2016

Toukokuu - EDS-tietouden kuukausi!






Jos kuulet kavionkapsetta tuleeko mieleesi mitä? Hevonenhan se kai on - vai olisiko sittenkin seepra? Seepra on harvinaissairaiden tunnuseläin ja ajatus juontaa juuri tuosta alkukysymyksestä. Yleensä lääkärit oireita miettiessään ajattelevat niitä tavallisia yleisiä sairauksia. Kavionkapse ei tuo ensimmäisenä mieleen seeproja - ainakaan näillä leveysasteilla. Joskus olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä, että oireiden taustalla voi olla harvinainenkin sairaus. Harvinaisuus vain merkitsee myös sitä, että harvoin tullaan ajatelleeksi harvinaista.

Nyt on toukokuu. Aurinko paistaa ja linnut laulavat. Keli on mitä suotuisin ja harva ajattelee, että kaikilla ei aurinko välttämättä paista. Toukokuu on nimetty Ehlers-Danlos tietouden lisäämisen kuukaudeksi (EDS awareness). Ehlers-Danlos syndroomaa sairastavilla ei aurinko, se on diagnosoinnin valo, pääse kovin helposti loistamaan ja lämmittämään kipujen keskellä taistelevaa mieltä. Ja kun ei ole diangoosia, ei saa apuja, oita ehkä tarvitsisi, ei kuntoutusta. Harva lääkäri on tietoinen sairaudesta tai tajuaa, mistä pohjimmiltaan on kyse.

Ehlers-Danlos on  perinnöllinen sairaus, jonka taustalla on poikkeava sidekudoksen rakenne. Vahva sidekudos tarvitsee kollageenia. Kollageeni on kuin liima, joka pitää kehon kasassa. Ehlers-Danlosissa kollageeni on viallista ja haurasta, mikä tekee sidekudoksestakin poikkeavaa jäntevyydeltään ja kestävyydeltään. Ihmisen elimistöstä noin 95 % on sidekudosta. Näin vioittunut kollageeni vaikuttaa koko elimistöön. EDS on multisysteemisairaus koska viallinen kollageeni voi aiheuttaa ongelmia ei vain nivelistössä vaan myös sisäelimissä, silmissä.

Ehlers-Danlos ei ole vain yksi sairaus vaan joukko erilaisia sairauksia. Puhutaan eri EDS-tyypeistä tai muodoista. Tämä  tyypitys ja luokittelu on ilmeisesti kuitenkin menossa uusiksi. Tähän asti EDS on jaettu kuuteen eri muotoon.

Riippuen henkilöstä ja EDS-tyypistä oireet voivat vaihdella ylitaipuvien nivelien aiheuttamista ongelmista vakavampiin ja henkeä uhkaaviin sydänoireisiin.  

Lähde: What is EDS?

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Elämä puskee esiin!







Aurinkoinen keväinen päivä. Äitienpäivä. Miten minä sitä juhlin? Minä, jolla ei enää ole äitiä tässä ajassa, minä, jonka perheessä hautasmaakulttuuri ei ole koskaan ole ollut niin oleellista. Äiti elää muistoissa, sydämessä.

Näin juhlapäivinä sitä tuntee oman yksinäisyytensä tavallista enemmän. Toisaalta - minä olen jo niin tottunut tähän omissa oloissani olevaan "erakon elämään".

Niin, miten minä tätä päivää olen  viettänyt? Olen ollut oikein  touhukas. Olen muokannut kukkapenkit ja kitkenyt pois kaikkialle levittyvää sammalta. Kuinka yllätyinkään, kun sieltä sammaleen alta esiin pilkahtivat nämä jonkin sipulikasvin taimet. Sain tämän taimen joskus muinoin eräältä tutulta, jokin lilja se oli, mutta nimeä en muista. Kukkimaan, jos nämä saisi, niin se olisi jotain.

Kylvin myös ruohosipulia ja odotan mielenkiinnolla, miten kasvu edistyy.

Mullan kuokkiminen ja möyhiminen on kyllä terapeuttista, mutta kyllä se otti minulla niin niskan seutuun, että ei minusta puutarhurin hommiin suuremmin ole. Jotain pientä kupsuttelua voi silloin tällöin harrastaa, mutta ei mittavassa määrin. 

Ihana on aurinko, ihana kun puut vihertää. Nautitaan ja eletään - siihen meidät on kutsuttu. Ei anneta pienten kipujen ja särkyjen häiritä, vaikka ne joskus ottaakin pattiin. 

Minäkin, kun olin kupsuttelun jälkeen suihkussa tunsin, kuinka nilkassa juilahti ja suussa tuntui äkkiä verenmaku. Se tuntui oudolta, Onneksi meni ohikin yhtä äkkiä kuin ilmeni. 

Laitanpa tähän loppuun vielä tämän "kevätrunon", jonka olen kirjoittanut jo vuonna 1978. Eihän tuo mikään  taidokas viritelmä ole, mutta kuvastaa kuitenkin tunnelmia.

Päivä tämä ihana mieltä virkistää/kun ruohot vihreät mullasta pilkistää/Ja taivahalla sinisellä aurinko loistelee/ja tuuli ilmassa kevättä toistelee.