Ihanaa, kun aurinko paistaa ja lempeämmät tuulet puhaltelevat. Tässä taannoin katuja kävellessä näin tutussa paikassa valkovuokkojen kukkivan ja kohta myös ensimmäiset (minun näkemäni) leskenlehdetkin putkahtivat ojanvarsilla näkyviin.
Lumet ovat aika kyytiä sulaneet ja kohti kesää mennään. Kuinka jo kaiipaankaan vesien äärelle - kotijärveen pulahtamaan. Vedessä kelluminen kun on oikeastaan niitä ainoita keinoja rentouttaa lihaksiaan.
Kummallista, että lihakseni tuntuvat aina olevan jonkinlaisessa jännitystilassa, vaikka en tietoisesti niitä jännitäkään. Lääkärikäynneillä on aina saanut kuulla, että ole ihan rentona, mutta miten olet rentona, kun et tiedä jännittäväsi.
Olisi siis todella ihanaa päästä veden äärelle - saisi edes hetken verran olla täysin rentona.
Olen tässä kevään mittaan käynyt joitakin kertoja hierojalla. Kyllähän sekin rentouttaa - hetkeksi. On vain turhan kallista, jotta kovin useasti pystyisi käymään.
Viimeksi kerroin, että kävin poistattamassa muutaman luomen kaulalta. Nyt on tikitkin sitten poistettu ja haavat alkaneet parantua. Näyttivät ensin niin rumilta, että ajattelin mitä hyödytti poistaa luomia, jos kaulalla on tuollaiset rumat läntit.
Samalla käynnillä katsastutin kyynärpäähäni tulleen patin, josta en oikein tiennyt, mikä se oli. Olin yrittänyt siitä poistaa märkäpaiseen, mutta ei se ollut oikein tuntunut kokonaan hävinneen. Hoitaja sen sitten puhkaisi ja puristi siitä jotain taliköhnää ja nyt ei patti enää ole vaivannut. Nyt on sitten uusi ihmetys ilmaantunut. Oikean jalan akkavarpaan sivussa on jonkin sortin patti tai rikkouma, josta en tiedä, mikä sen on aiheuttanut. Jokin kova ja musta piste siinä tuntuu olevan. Pitää kai ruveta sitä tutkimaan tarkemmin ja jotenkin saada pois kiusaamasta.
Mikä minua myös mietityttää on outo lovi vasemmassa jalassa. Olen jostain kuullut, että siinä kohdassa puuttuisi rasvaa, mutta mistä tällainen paikallinen rasvakato sitten johtuu? Todella merkillinen kuoppa. Jalka näyttää ihan siltä, kuin olisi kirveellä lyöty lovi sääreen.En tiedä, onko sillä jotain vaikutusta siihen, että nilkkavoimani ovat aika vähäiset. Kävellessä jalkoja hädin tuskin jaksaa nostella. Hieman parempi nostovoima on, jos jalassa on tukevat kengät, mutta eihän näin kesäkeleillä mitään talvijalkineita voi pitää.
Kaikkein mieluimmin kävelisin ilman jalkineita. Ennen kuin tiesin EDS:stä mitään eikä pahempia vaivojakaan ollut vielä ilmennyt kävelin kesät ilman jalkineita. Silloin asuin maalla. Nyt olot on toisenlaiset. Ei täällä "kaupunkioloissa" kovin paljon paljain jaloin kävellä. Maaseudun tyttönä kaipaan sitä, että tuntee maan kosketuksen. Luonto antaa voimaa ja iloa niin paljon.
Heippa eksyin blogiisi ja lisäänpä lukulistalle kun samaa vaivaa meillä =). Tuosta nilkan voimasta ja kävelemisestä ilman kenkiä, on olemassa sellaisia "paljasjalka kenkiä", jotka suojaa jalkaa, mutta on täysin pehmeitä. https://scandinavianoutdoor.fi/kengat/barefootjalkineet/vapor-womens-2-glove/ itse olen ajatellut pistää kokeiluun, kun fyssari aikanaan kehottikin olemaan mahd paljon ilman kenkiä. Sitten tuohon nilkkojen voimistamiseen kannattaa kokeilla tasapainoharjoituksia =). Vahvistaa nilkkaa tukevia lihaksia ja pakottaa ns. pitämään nilkkoja oikein.
VastaaPoistaKiitos Emmi vierailusta. Olen noista paljasjalkakengistä kuullut, täytyypä tutkailla. Minun on yleensä aika vaikea löytää sopivia kenkiä jalkaterieni rakenteen vuoksi.
PoistaTuohon varpaan pykimään voisi kokeilla liottaa jalkaa lämpimässä vedessä jossa on ruokasoodaa 1 tl/litra. Itselläni on varpaassa kynnessä paksuuntuma, ehkä sieni,ja kynnen vieressä iho oli punoittava, liottelin muutaman kerran ja nyt kynsi näyttää pysähtyneen paksuuntuminen ja punoitus on hävinnyt, jatkan hoitoa vielä varmuuden vuoksi.
VastaaPoista